Näin hinnoitellaan luksusasunto, kun vertailukauppoja on vähän

Näin hinnoitellaan luksusasunto, kun vertailukauppoja on vähän

Luksusasunnon hinnoittelu on vaikeaa juuri silloin, kun panokset ovat suurimmat: arvokohteen myyjällä on harvoin käytössä kymmeniä tuoreita vertailukauppoja samanlaisista asunnoista. Tämä artikkeli on kirjoitettu premium-asunnon, merenrantahuvilan tai harvinaisen kattohuoneiston omistajalle, joka haluaa ymmärtää, miten realistinen hinta muodostuu ohuen kauppadatan pohjalta. Kun menetelmät ovat tuttuja, välittäjän hinta-arviota on helpompi arvioida kriittisesti, eikä kohde jää kuukausiksi myyntiin väärän hintapyynnön takia.

Miksi vertailukauppojen puute vaikeuttaa luksusasunnon hinnoittelua

Tavallisen kerrostaloasunnon hinta-arvio perustuu yleensä 10-30 tuoreeseen kauppaan samalta alueelta. Välittäjät käyttävät KVKL:n Hintaseurantapalvelua (HSP), ja tiedot ovat yhteismitallisia: neliöt, rakennusvuosi, kerros ja kunto.

Arvokohteissa tilanne on toinen. Helsingin Eirassa, Kaivopuistossa tai Kuusisaaressa yli 2 miljoonan euron kauppoja voi syntyä vain muutamia vuodessa, ja osa niistä tehdään hiljaisena myyntinä ilman julkista ilmoitusta. Tampereella, Turussa tai Kuopiossa kärkikohteita on vielä vähemmän. Kun saman kokoluokan kauppoja on kahdessa vuodessa kolme, jokaisella yksittäisellä kaupalla on suhteeton painoarvo. Yksi kiireinen kuolinpesän myynti tai yksi tunnesyistä ylihinnalla tehty ostos voi vääristää koko kuvan.

Arvokohteet eroavat myös toisistaan enemmän kuin tavalliset asunnot. Kaksi 200 neliön asuntoa samalla kadulla voivat olla hinnaltaan miljoonan euron päässä toisistaan, koska toisessa on avoin merinäköala ja 60 neliön kattoterassi.

Näin kokenut välittäjä rakentaa hinta-arvion ohuesta datasta

Ammattilainen ei luota yhteen menetelmään. Hän tekee arvion useasta suunnasta ja katsoo, mihin ne osuvat yhdessä.

Ensimmäinen askel on vertailuaineiston laajentaminen hallitusti. Aikajännettä pidennetään 12 kuukaudesta 3-5 vuoteen, ja vanhemmat kaupat korjataan alueen yleisellä hintakehityksellä. Alueen rajausta väljennetään: Kaivopuiston kohdetta voi verrata Ullanlinnaan, Eiraan ja Katajanokan rantaan. Myös kohdetyyppiä voi laajentaa, kun ominaisuudet ovat samaa tasoa, ja verrata vaikkapa uudiskohteen penthousea arvokkaaseen jugend-huoneistoon.

Toinen askel on vertailukauppojen korjaaminen ominaisuuksien perusteella. Jokaisesta vertailukaupasta lasketaan, mitä se olisi maksanut, jos se olisi ollut myytävän kohteen kaltainen. Merinäköala, hissi, autopaikka, parveke etelään, kattokorkeus ja remontin taso saavat kukin oman lisänsä tai vähennyksensä. Laskenta ei ole tarkkaa tiedettä, mutta se pakottaa perustelemaan jokaisen eron.

Kolmas askel on omakotitaloissa ja rantakiinteistöissä usein kustannusperusteinen tarkastelu. Tontin arvo lasketaan erikseen (Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteri antaa tonttikaupoista paremman pohjan kuin asuntokaupoista), ja siihen lisätään rakennuksen jälleenhankinta-arvo ikä- ja kuntovähennyksillä. Menetelmä antaa järkevän ylärajan, mutta ei kerro, mitä joku on valmis maksamaan.

Neljäs askel on markkinan testaaminen. Arvokohteissa ostajakunta on pieni, ja kokenut välittäjä tuntee usein potentiaaliset ostajat jo ennen myynnin alkua. Ennakkokeskustelut ostotoimeksiantoasiakkaiden kanssa kertovat paljon. Tähän palataan alempana.

Käytännön esimerkki: kattohuoneisto ilman vertailukohtaa

Ajatellaan Helsingin Katajanokalla sijaitsevaa noin 180 neliön kattohuoneistoa, jossa on kaksi terassia ja näkymä Kauppatorille. Talossa ei ole viiteen vuoteen myyty yhtään vastaavaa asuntoa. Lähialueen suurten asuntojen kaupat ovat liikkuneet 8 000-11 000 €/m² välillä, mutta yhdessäkään niistä ei ole ollut terasseja.

Välittäjä lähtee liikkeelle alueen ylimmästä hintatasosta. Hän erittelee terassien ja näkymän arvon vertaamalla Jätkäsaaren ja Kalasataman uudiskohteiden terassillisia ja terassittomia huoneistoja, joista dataa on runsaammin. Taloyhtiön tilanne tarkistetaan isännöitsijäntodistuksesta ja kunnossapitotarveselvityksestä, koska edessä oleva julkisivuremontti voi viedä hinnasta helposti 100 000-200 000 euroa.

Lopputulos ei ole yksi luku vaan hintahaarukka, esimerkiksi 1,7-2,0 miljoonaa euroa. Sen sisällä valitaan myyntistrategia.

Myytti: korkea hintapyyntö jättää tinkimisvaraa

Arvokohteiden myyjien yleisin harhaluulo on, että hintapyyntö kannattaa asettaa reilusti yläkanttiin, koska tinkiä voi aina. Käytännössä tilanne menee usein toisin päin.

Luksusasuntojen ostajat ovat valveutuneita ja seuraavat markkinaa usein kuukausia. Jos kohde on hinnoiteltu 20 % yli realistisen tason, kiinnostuneet eivät edes tule näyttöön. Etuovessa tai Oikotiellä 6-12 kuukautta roikkunut ilmoitus leimaa kohteen, ja lopulta hinta laskee usein alemmas kuin mihin se olisi alun perin myyty. Asiasta kerrotaan lisää artikkelissa luksusasuntojen myyntimarkkinoista Suomessa.

Toinen myytti on, että remonttiin käytetty raha näkyy hinnassa suoraan. Jos keittiö maksoi 150 000 euroa, ostaja maksaa siitä tyypillisesti vain osan, varsinkin jos ratkaisut ovat hyvin henkilökohtaisia.

Hinnoittelustrategiat, kun kauppadataa on vähän

Arvokohteissa käytetään yleensä jotakin näistä lähestymistavoista:

Kiinteä hintapyyntö sopii, kun hintahaarukka on kapea ja ostajakunta tunnetaan. Tarjouskauppa ilman velatonta hintaa tai ”hinta alkaen” -malli toimii, kun kohde on aidosti ainutlaatuinen ja kiinnostuneita odotetaan useita. Hiljainen myynti antaa mahdollisuuden testata hintaa valitulle ostajajoukolle ennen julkista ilmoitusta, ja siitä kerrotaan tarkemmin artikkelissa arvokohteen hiljaisesta myynnistä.

Mikään malli ei ole aina paras. Tarjouskauppa voi kääntyä myyjää vastaan, jos tarjouksia tulee vain yksi. Silloin ostaja tietää neuvotteluasemansa. Hiljainen myynti puolestaan rajaa ostajakuntaa, mikä voi jättää rahaa pöydälle, jos kohteella olisi ollut kysyntää myös ulkomailla.

Yleisimmät virheet arvokohteen hinnoittelussa

Ensimmäinen virhe on välittäjän valinta korkeimman hinta-arvion perusteella. Myyjä pyytää arvion kolmelta toimistolta ja valitsee sen, joka lupaa eniten. Paisuteltu arvio on tunnettu keino saada toimeksianto, ja hintaa lasketaan myöhemmin.

Toinen virhe on tunnearvon sekoittaminen markkina-arvoon. Suvun kesähuvila Porvoon saaristossa voi olla omistajalleen korvaamaton, mutta ostaja maksaa rantaviivasta, rakennusoikeudesta ja rakennusten kunnosta.

Kolmas virhe on taloyhtiön ja kiinteistön asiakirjojen jättäminen arvion ulkopuolelle. Vuokratontti, kaavan rajoitukset tai tulossa oleva linjasaneeraus vaikuttavat hintaan suoraan, ja ne kuuluu selvittää ennen kuin hintapyyntö lyödään lukkoon.

Välittäjän osaaminen ja kustannukset

Arvokohteen hinnoittelussa välittäjän verkostolla ja kokemuksella on enemmän merkitystä kuin tavallisessa asuntokaupassa. Kannattaa kysyä suoraan, montako yli miljoonan euron kauppaa välittäjä on tehnyt viimeisen kolmen vuoden aikana ja millä alueilla. Arvokohteisiin keskittyneitä LKV-välittäjiä löytyy sekä ketjuista, kuten Huoneistokeskuksen ja Kiinteistömaailman premium-yksiköistä, että pienistä erikoistuneista toimistoista. Lisää aiheesta artikkelissa premium-asunnon välityksen erikoisosaamisesta.

Välityspalkkiosta voi neuvotella, eikä sen suuruutta ole säädetty laissa. Arvokohteissa prosenttiosuus on usein matalampi kuin tavallisissa kaupoissa, tyypillisesti noin 2-4 % kauppahinnasta, ja lisäksi tulee arvonlisävero 25,5 %. Ostajan varainsiirtovero on asunto-osakkeissa 1,5 % ja kiinteistöissä 3 %. Verotus ja palkkiokäytännöt kannattaa aina tarkistaa Verohallinnosta ja välittäjän toimeksiantosopimuksesta.

UKK

Voiko luksusasunnolle teettää virallisen arviokirjan?
Voi. Auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) tekevät kirjallisia arvolausuntoja, joita käytetään esimerkiksi perinnönjaossa, osituksessa ja pankin vakuusarvioissa. Arviokirja maksaa yleensä muutamasta sadasta euroista yli tuhanteen euroon kohteen laajuudesta riippuen, ja se täydentää välittäjän markkinatuntemusta.

Kuinka kauan arvokohteen myynti tyypillisesti kestää?
Oikein hinnoitellun arvokohteen myynti kestää usein 2-6 kuukautta, mutta aikahaarukka on leveämpi kuin tavallisissa asunnoissa. Rantakiinteistöissä ja huviloissa kesäkausi vaikuttaa kysyntään selvästi.

Pitäisikö hintapyyntöä laskea, jos näyttöihin ei tule ketään?
Jos ensimmäisten 4-8 viikon aikana ei tule näyttöpyyntöjä eikä yhteydenottoja, hinta on todennäköisesti liian korkea tai markkinointi ei tavoita oikeaa ostajakuntaa. Syy kannattaa selvittää välittäjän kanssa ennen kuin hintaa lasketaan.

Hinta-arvion uskottavuus ratkaisee

Kun vertailukauppoja on vähän, hyvä hinta-arvio perustuu useaan menetelmään, perusteltuihin korjauksiin ja todelliseen ostajatuntemukseen. Pelkkä neliöhinta ei riitä. Pyydä välittäjältä kirjallinen perustelu siitä, mitä kauppoja arviossa on käytetty ja miten niitä on korjattu. Jos perusteluja ei saa, arvioon ei kannata luottaa.

Kauppakirjan ehtoihin, perintö- tai ositustilanteisiin ja verotukseen liittyvät kysymykset kannattaa käydä aina läpi henkilökohtaisesti LKV-välittäjän, asianajajan tai verokonsultin kanssa. Hintatasot ja korot muuttuvat, joten tuore markkinatieto pitää tarkistaa ajantasaisista lähteistä ennen päätöksiä.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista